Liikuntapaikkojen ilmanvaihto vaatii osaamista – näin onnistuu energiatehokas halliratkaisu!

Väkilukuun suhteutettuna Suomi on liikunta- ja jäähallien luvattu maa. Noin 70-80% suomalaisista liikkuu viikoittain tavalla tai toisella, ja meillä on paljon aktiivista liikuntaseuratoimintaa. Pieneksi maaksi meiltä on tullut myös paljon eri kansainvälisissä sarjoissa menestyneitä urheilijoita. Tämä ei ole tapahtunut tyhjiössä, vaan osana on varmasti ollut valtion, kuntien ja kaupunkien tahtotila tukea liikuntatoimea, sekä rakentaa ja ylläpitää liikuntapaikkoja.

Liikuntapaikat ja niiden rakentaminen on hyvin tuttua Ville Nummelinille. Ennen Interventille siirtymistään hän ehti toimia Urheiluhallit Oy:ssa eri rooleissa yhdentoista vuoden aikana hallinnoimassa, rakennuttamassa ja ylläpitämässä uimahalleja, sekä liikuntakiinteistöjä. Nyt, kahdeksan vuoden aikana interventiläisenä, hän ollut mukana useassa eri projektissa liikuntapaikkojen ilmanvaihdon saneerauksen ja uudisrakentamisen tiimoilta.

Uimahallit – ilmanvaihdon haastavin ympäristö

Liikuntapaikkarakentaminen maassamme ei ole ilmanvaihdon kannalta kaikkein helpoin asia:

– Uimahallit ovat haastavin kohde rakentaa ja saada ilmanvaihto toimivaksi. Jäähallit ja sisäliikuntapaikat, joissa on parkettilattia, tulevat toisena, hän taustoittaa.
– Uimahallien kohdalla haastavinta on hyvän olosuhteen luominen käyttäjille energiatehokkaasti. Optimaalisten olosuhteiden luomisen ei tarvitse olla kuitenkaan kallista! Se toki vaatii tarkkuutta ja mittauksia – yleisin ongelma ilmastoinnissa on liian kuiva sisäilma, joka tuntuu käyttäjästä kylmältä, ja aiheuttaa turhaa haihtumaa allasvedestä, selvittää Ville.
–Kun uimahallin sisäilma on liian kuivaa, veden lisäksi menetetään myös lämpöä ja kemikaaleja joilla vesi on puhdistettu, hän jatkaa.
Kosteuden hallinnan lisäksi kuitenkin olosuhteiden pitää olla sellaiset, että hallissa on riittävästi raitista ilmaa, käyttäjien on mukava olla, ja ilmanvaihto on siitä huolimatta energiatehokasta.
– Helposti vähän pelätään liikaa kosteutta, mutta useimmiten haastavin juttu maassamme uimahallien ilmanvaihdossa on, tosiaankin, liika kuivuus, Ville summaa.

Sisäliikuntapaikat ja jäähallit: kosteudenhallinta ratkaisee turvallisuuden

Sisäliikuntapaikoissa kosteudenhallintaa täytyy tehdä taas eri kulmalla kuin uimahalleissa.
– Vaikka syksyisin ulkoilma on liian kuivaa uimahalleille, se on helposti liian kosteaa sisäliikuntapaikoille. Etenkin paikoissa, joissa on parkettilattia, syksyt ovat haastavaa aikaa ilmanvaihdon kannalta. Puu turpoaa liiasta kosteudesta, ja mikäli saavutetaan kastepiste, lattiasta voi tulla jopa vaarallisen liukas, riippumatta lattiamateriaalista, varoittaa Ville.

– Parkettilattiaisissa liikuntapaikoissa ilmanvaihto ja kosteudenhallinta täytyy toimia tehokkaasti, ja varmistaa turvallinen ja riittävän kuiva sisäilma, hän kokoaa.

Jäähallit ovat maassamme ulko-olosuhteiden ja ilmankosteuden kannalta kohtuullisen hyvät verrattuna useaan moneen muuhun maahan.
– Syksy on tässäkin tapauksessa haastavaa aikaa, kun on vielä suhteellisen kosteaa. Jäähdytystehoa täytyy olla riittävästi, Ville kertoo, ja jatkaa:
– Oma lukunsa ovat areenat joiden pitää mukautua muihin lajeihin ja toimintoihin.

Haastavat olosuhteet vaativat kokemusta ja tiivistä yhteistyötä

Kaikessa liikuntapaikkarakentamisessa tasapainoillaan olosuhteiden ja energiatehokkuuden kanssa. Ilmanvaihto ei koskaan ole irrallinen osanen kokonaisuutta, vaan sen tulisi kulkea suunnittelusta toteutukseen käsi kädessä rakennuspuolen kanssa.
– Pitää olla varma, että rakenne on tiivis, ja eristykset ovat kunnossa. Vain silloin ilmanvaihto voi toimia toivotulla tavalla, Ville sanoo.

Liikuntapaikkoja ei rakenneta ja korjata ihan muutaman vuoden välein, joten se ei ole ihan jokapäiväistä työtä rakennuttajille. Koska harvinaisuuden lisäksi liikuntapaikkarakentamisen ilmanvaihto on haastavaa Suomen vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa, mitä rakennuttajan pitäisi asiasta tietää?
– Tietoa kyllä löytyy, jos osataan kysyä! Meillä on jo useista kohteista kokemusta siitä, miten asioita kannattaa toteuttaa. Ei ole mitään järkeä lähteä keksimään pyörää uudelleen, kun valmiita, jo testattuja, ratkaisuja on jo olemassa! Kysy ihmeessä meiltä, rohkaisee hän.

Seuranta ja pilvipalvelut takaavat jatkuvan energiatehokkuuden

Työmme Interventillä ei lopu siihen, kun koneet on asennettu ja otettu käyttöön:
– Toimintaa täytyy mitata käytössä ja käytännössä. Vaikka kaikki olisi optimoitu siinä vaiheessa, kun käyttöönotto tehdään, tilanne voi olla todella eri silloin, kun tila alkaa toimia tositarkoituksella. Rakennusaikana ihmismäärä, avoinna olevien ovien määrä – ja uimahalleissa esimerkiksi veden ja kosteuden määrä – on aivan eri käyttöönotossa, kuin sitten normaalikäytössä. 

– Seuranta on erittäin tärkeää energiatehokkuuden maksimoimiseksi ja mukavan käyttäjäkokemuksen aikaansaamiseksi. Meillä Interventillä seuranta ja laitteistossa mukana oleva IV Produkt Cloud -pilvipalvelu mahdollistaa datan tarkastelun vaikka toiselta puolelta Suomea. Siksi sekä käyttäjä, että me, voimme seurata toimintaa tarkasti ja reagoida reaaliajassa – tilaajan suostumuksella tietenkin, kertoo Ville, ja jatkaa:
– Modernit ilmanvaihtolaitteet kyllä keräävät ja kertovat kaiken. Mutta lukijana täytyy olla joku, joka osaa seurata, tulkita dataa, ja tietää vielä, mitä toimia täytyy tehdä, jotta mahdolliset ongelmatilanteet saadaan ratkaistua.

Vastuullinen toimittaja seuraa ja varmistaa laitteen toiminnan – kysy rohkeasti apua!

Villen mielestä toiminnan varmistaminen ja käyttöönoton jälkeinen seuranta pitäisi kuulua ehdottomasti laitetoimittajan vastuuseen.
– Kun myydään kone, myyjän vastuun pitäisi olla mielestäni isompi. Vaikka asiat olisivat käyttöönotossa kunnossa, tilanne voi olla käytössä ja vuodenaikojen vaihdellessa hyvin eri. Meillä pilvipalvelu kuuluu koneen hintaan, ja sen käyttö on täysin ilmaista, mikäli koneelle saadaan nettiyhteys. Yleensä seurantaa tehdään puolesta vuodesta vuoteen: nähdään muutokset esimerkiksi kesästä syksyyn tai talvesta kesään, ja tämä antaa jo hyvän kuvan toiminnasta, asetusarvoista ja kohteen käytöstä. Myös hälytysten seurantaa voi ostaa meiltä palveluna, mikäli sen haluaa ulkoistaa ammattilaiselle, kertoo hän.

Vaikka liikuntapaikkarakentamisen ilmanvaihdossa on paljon asioita, jotka täytyy ottaa huomioon ei urheiluhallien peruskorjaajan tai rakennuttajan kannata vaipua turhaan epätoivoon epävarmuuden edessä.
– Apua kannattaa kysyä matalalla kynnyksellä alalla toimivalta ihmiseltä, jolla on kokemusta vastaavista kohteista. Vaikka kyseiset kohteet ovat harvinaisia, meillä Interventillä on kokemusta monenlaisten liikuntapaikkojen ilmanvaihtoratkaisuista: usean uimahallin lisäksi (esim. Mäkelänrinteen uintikeskus ja Raahen Vesipekka) ilmanvaihtokoneitamme on jäähallikohteista esimerkiksi Forssan jäähallissa, ja palloiluhalleista esimerkiksi Pasilan urheiluhallin ja Lohjan Järnefeltin liikuntahallin, hän luettelee.
Villellä on täysi luotto omaan ja kollegoidensa osaamiseen:
– Jos haluat toimintavarmaa ratkaisua, kysy meiltä!